Olemme ajoittain keskustelleet asunnon ostamisesta, mutta eri syistä olemme kerta toisensa jälkeen työntäneet ajatuksen sivuun. Joskus huhtikuun alun paikkeilla se nousi kuitenkin taas pintaan, emmekä enää oikein keksineet, miksei nyt olisi oikea aika ryhtyä asunnonomistajiksi. Vierailimme Etuovi.comissa monta kertaa päivässä, kiersimme valikoiden asuntoesittelyissä ja haimme lainatarjoukset pankeista.

Aloitimme etsinnän toiveenamme löytää hyvin remontoitu asunto, johon voisi muuttaa pelkän pintaremontin jälkeen. "Hyvällä maulla" ja "laadukkaasti" remontoidut asunnot osoittautuivat paikan päällä vähän sinne päin kunnostetuiksi ja suorastaan rähjäisiksi. Ajatuksemme liukui kohti "remontoijan unelmia": välttäväkuntoisia asuntoja, joissa emme joutuisi maksamaan heikkotasoisesta remontoinnista, jonka jälkien korjaileminen olisi lähes yhtä työlästä kuin koko remontin tekeminen alusta asti itse. 

Hankkeemme etenemisellä ei ollut mikään kiire, joten olimme hyvissä asemissa tekemään rohkeita tarjouksia. Lähestymistapamme osoittautui kaikin tavoin kannattavaksi; vain suunnilleen kuukauden kuluttua päätöksestämme ostaa ensimmäinen omistusasuntomme istuimme pankin neuvottelutilassa allekirjoittamassa kauppakirjoja 76,5-neliöisestä kerrostaloasunnosta.